Samu Pehkonen

 

Jääkiekkotuomareista valittaminen – oikeudenmukaisuuden vaalimista vai huonon häviäjän merkki?

Jääkiekkojoukkueiden päävalmentajat saavat olla tarkkana tuomareita ja tuomarointia kritisoidessaan, mikäli haluavat välttyä huonon häviäjän maineelta tai nettimeemiksi päätymiseltä. Vuorovaikutustutkija Samu Pehkonen on tarkastellut jääkiekkopelien jälkeisiä lehdistötilaisuuksia ja havainnut, että etenkin emotionaalisesti latautunut kritiikki on omiaan luomaan viraalihittejä.

”Näissä tapauksissa valmentaja ei pysty tai halua välittää toimintansa seurauksista. Tällöin valittaminen ei jää pelkän kritiikin esittämisen tasolle, vaan epäreiluksi koetusta tuomaritoiminnasta halutaan saada joku vastuuseen. Kritiikistä osansa saavat paitsi lehdistötilaisuudesta poissa olevat tuomarit myös siinä läsnä olevat toimihenkilöt tai vastustajan valmentaja”, hän kuvailee.

Pehkosen mukaan jääkiekkovalmentajat voivat muotoilla tuomareihin kohdistuvan kritiikkinsä myös hienovaraisen epäsuorasti tai suoremmin mutta riittävin perustein. Lähtökohtaisesti tuomaroinnista valittamista ei suoda lainkaan jääkiekossa, mikä sai vuorovaikutustutkijan kiinnostumaan aiheesta.

”Mestiksessä pelaavalla suosikkijääkiekkojoukkueellani oli muutamia kausia sitten parikin varsin sanavalmista päävalmentajaa, joilta saattoi odottaa kärkeviä lausuntoja. Joukkueen lehdistötilaisuudet saivat tämän vuoksi sarjatasoon nähden tavanomaista enemmän huomiota. Ryhdyin keräämään videokokoelmaa tapauksista, joissa valmentajat valittivat tuomareista tai tuomaritoiminnasta julkisesti siitä huolimatta, että tuomareiden toiminnan kritisoiminen on erikseen säännöissä kielletty”, Pehkonen taustoittaa.

Kokoelman tarkastelusta on muodostunut hänelle keskustelunanalyyttinen sivuprojekti, joka tulee esitellyksi torstaina alkavilla Keskusteluntutkimuksen päivillä. Tapahtuman teemana on moraali vuorovaikutuksen ulottuvuutena. Pehkosen mukaan moraali on voimakkaasti sisäänrakennettuna hänen aiheeseensa: jääkiekkovalmentajien odotetaan puolustavan joukkuettaan tilanteissa, joissa kyseenalaisen tuomaritoiminnan voidaan nähdä vaikuttaneen pelin lopputulokseen, vaikka tuomareista valittaminen ei yleensä olekaan suotavaa.

”Vaikka kaikessa vuorovaikutuksessa esitetään näkemyksiä tai arvioita muiden ihmisten toiminnasta, pidän valmentajien puheessa moraalisten oikeutusten ja velvollisuuksien muotoilua ja asemoimista erittäin tärkeänä. Siitä riippuu, tulkitseeko yleisö valmentajien kritiikin oikeutettuna ja asiallisena vai onko valittaminen merkki huonosta häviämisestä – mikä sinällään on moraalisesti tuomittavaa – tai jopa sanktioita vaativaa”, hän toteaa.

 

Samu Pehkonen on yhteiskuntamaantieteen koulutuksen saanut vuorovaikutustutkija, jonka tutkimusaiheet käsittelevät muun muassa poliisin ja kansalaisten välisiä keskusteluita, luonnossa liikkumisen ja harrastamisen sosiaalisuutta sekä yleisön ja esiintyjän välistä vuorovaikutusta livekonserteissa. Hänen tutkimustyötään sitoo yhteen etnometodologian ajatus esimerkiksi luottamuksen, kehollisten tuntemusten tai ennalta arvattavuuden rakentumisesta vuoro vuorolta etenevässä vuorovaikutuksessa. Pehkosen esitys ”Nelkytkahdeksan ja puol pelii mä oon ollu vinkumatta tuomareista”: Moraalijärjestyksen murtumat ja paikkuut jääkiekko-ottelun jälkeisessä lehdistötilaisuudessa kuullaan Keskusteluntutkimuksen päivien neljännessä sessiossa perjantaina 25.1. kello 10.45:n ja 12.15:n välillä.