Tiina Keisanen
Mirka Rauniomaa

 

Neuvottelu on luontoretkeilijöille ominaista vuorovaikutusta

Moraalinen harkinta ja päätöksenteko kuuluvat olennaisesti mitä erilaisimpiin vuorovaikutustilanteisiin. Tutkiessaan vuorovaikutusta luontoympäristössä Oulun yliopiston englantilaisen filologian professori Tiina Keisanen ja yliopistonlehtori Mirka Rauniomaa havaitsivat, että neuvottelu luonnonantimien poimittavuudesta toistuu monenlaisilla metsäretkillä. He esittelevät huomioitaan erityisesti sienten poimittavuuteen liittyvistä neuvottelukäytänteistä tämänvuotisilla Keskusteluntutkimuksen päivillä.

Keisanen ja Rauniomaa kertovat olevansa yleisesti ottaen kiinnostuneita multimodaalisesta vuorovaikutuksesta ja sosiaalisesta toiminnasta ympäristöissä, joissa tilalla, liikkeellä ja esineillä on keskeinen rooli. He ovat työskennelleet yhdessä samoissa hankkeista vuodesta 2002 lähtien, ja nytkin he ovat viiden muun tutkijan kanssa mukana akatemiahankkeessa nimeltä Sosiaalinen toiminta luontoympäristössä: liike, vuorovaikutus ja toimintakäytänteiden haltuunotto. Hankkeessa tarkastellaan esimerkiksi luonnon merkitystä ihmiselle etnometodologisen keskustelunanalyysin ja neksusanalyysin avulla. Tampereella esiteltävät havainnot perustuvat 14 tunnin videoaineistoon, joka on kuvattu aikuisten ohjatuilla sieniretkillä ja perheiden marjastus- tai muilla luontoretkillä.

”Hankkeen aineistoissa on useita sienestykseen ja marjastukseen keskittyviä tilanteita. Neuvottelut sienten poimittavuudesta ovat näissä aineistoissa toistuvia ja herättivät siksi huomiomme”, tutkijakaksikko taustoittaa.

Keskusteluntutkimuksen päivillä he keskittyvät toimintajaksoihin, joissa osallistujat jakavat löytönsä muiden kanssa, pohtivat niiden syömäkelpoisuutta tai sopivuutta muuhun käyttöön ja joko ottavat ne mukaansa tai jättävät maastoon. Tämänkaltaiset jakamisjaksot nousevat Rauniomaan ja Keisasen mukaan tärkeiksi mahdollisuuksiksi neuvotella löytöjen merkityksestä etenkin silloin, kun osallistujat löytävät maastosta jotakin muuta, mitä olivat alun perin etsimässä. Tällaisiin neuvottelumahdollisuuksiin voi liittyä myös moraalisia piirteitä.

”Moraalinen ulottuvuus ei ole erityisen näkyvä juuri näissä aineistoissa, mutta osallistujien toiminnasta on kuitenkin tunnistettavissa toistuvia moraalisia käytänteitä. Ne voivat liittyä esimerkiksi siihen, miten lapsia ohjataan käsittelemään myrkyllisiä sieniä”, Keisanen ja Rauniomaa kuvailevat.

Heidän esityksensä ”Ni tää on ihan syötävä.” Jakamisjaksot ja sienten luokittelu metsäretkellä kuullaan Keskusteluntutkimuksen päivien kolmannessa sessiossa torstaina 24.1. kello 15.15:n ja 17.15:n välillä.