Petri Uusikylä: Arviointitietoa kannattaa hyödyntää reformeja valmisteltaessa

Kirjoittaja Petri Uusikylä on Suomen arviointiyhdistyksen hallituksen jäsen. Symposiumissa hän avaa arvioinnin aamuseminaarin perjantaina.

 

Arviointitietoa kannattaa hyödyntää reformeja valmisteltaessa

Juhlapuheissa muistetaan aina mainita, kuinka tärkeää on perustaa suuret yhteiskunnalliset uudistukset tutkitun tiedon varaan. Näiden pohjalta laaditaan tietopolitiikkalinjauksia ja perustetaan päätöksentekoa tukevia tiedonmuodostuksen foorumeita. Mitä tapahtuu näyttöperusteisuudelle, arviointitiedon hyödyntämiselle ja tiedolla johtamiselle, kun laskeudutaan kateederilta alas politiikan etulinjaan? Aivan oikein: ylevät periaatteet unohtuvat ja politiikan tekemisen taktiset kuviot ja puolueiden erillisintressien turvaaminen korvaavat asiaperusteisen valmistelun.

Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu ja eräät liikennepuolen reformit ovat tästä hyviä esimerkkejä. Asiantuntijoita kyllä kuultiin ja taustaselvityksiä tilattiin, mutta niillä ei juurikaan ollut vaikutusta päätöksentekoon. Kuvaavaa on, että joitain raportteja jopa pantattiin, koska niiden viesti ei tukenut hallituksen virallista linjaa. Se siitä avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä. Olisiko sote-uudistus mennyt maaliin, jos asiantuntijanäkemykset olisi otettu paremmin huomioon jo valmistelun alkuvaiheessa? Kontrafaktuaalinen selittäminen on vaikea laji, eikä se useinkaan tarjoa luotettavaa tarinaa vaihtoehtoisesta tapahtumain kulusta. Varmaa on kuitenkin se, että sote-sekoilun määrä olisi ollut huomattavasti vähäisempää, mikäli uudistuksen perusta olisi valettu kunnolla.

Olisi väärin väittää, että reaalipolitiikan ylivalta on täysin uusi ilmiö. Poliittisten päätösten muotoilu on aina ollut sekoitus tutkittua tietoa, poliittista tarkoituksenmukaisuutta ja reagointia äänestäjien tai median mielipiteisiin. Erotus hyvinvointivaltion rakentamisen kauteen kansanterveyslakeineen ja kansakoulu-uudistuksineen on kuitenkin se, että aikaisemmin poliittiset särmät hiottiin pois parlamentaarisissa komiteoissa ja muissa valmisteluelimissä. Näin uudistuksille saatiin laajapohjainen poliittinen tuki. Lisäksi uudistusten aikataulut olivat aikaisemmin usein yli hallituskauden mittaisia eivätkä some-ryöpsähdykset sotkeneet päätösten valmistelua.

Arviointitiedon parempi hyödyntäminen on tutkimustulosten käytön ohella yksi ratkaisu yhteiskunnallisten uudistusten tietoperustan paranemiseen. Olisi toivottavaa, että uusi hallitus ottaisi tämän huomioon jo hallitustaipaleensa alkuvaiheessa. Edellisen pääministerin puheet kaiken-maailman-dosenteista ja höpö-höpö-tutkimuksista voisi korvata uudenlaisella vuoropuhelulla poliitikkojen, virkamiesten ja arviointiasiantuntijoiden välillä. Dialogi lisää luottamusta ja luottamus parantaa yhteiskunnallista resilienssiä eli Ihmisten ja yhteisöjen kyky toimia muuttuvissa olosuhteissa, kohdata häiriöitä ja kriisejä ja palautua niistä. Tule keskustelemaan arviointitiedon hyödyntämisestä tilintarkastuksen ja arvioinnin symposiumiin Tampereen yliopistolle 13.-14.6.2019.

Petri Uusikylä
Suomen arviointiyhdistyksen hallituksen jäsen

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *