(Työryhmän aikataulun näet klikkaamalla työryhmän nimeä)

 

2.1. Työelämän tutkimuksen pitkä kaari ja tulevat haasteet – Symposium
Tuula Heiskanen, Tampereen yliopisto ja Tapio Rissanen, Pardia

Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskus (WRC) perustettiin 30 vuotta sitten. Yhteiskunnassa oli tilaus monitieteiselle työelämän tutkimukselle. Tilaus ei ole vähentynyt, kuten voidaan havaita esimerkiksi työelämän tutkimuspäivillä vuosittain esiteltävästä monipuolisesta työelämän tutkimus- ja kehittämishaasteisiin tarttuvasta tutkimuksesta. Tässä symposiumissa viritetään keskustelua sekä työelämän tutkimuksen lujasta perustasta, että tulevaisuushaasteista. Keskustelun johdattelijoina toimivat WRC:n piirissä toimineet ja toimivat tutkijat, jotka alustavat oman tutkimuksensa pohjalta, miksi ja miten kyseinen teema on tullut tärkeäksi ja mitä haasteita on näköpiirissä, kun katse siirretään tulevaan työelämään. Keskustelua virittävänä pohjana on juhlakirja, joka teemoillaan kuvastaa WRC:n 30-vuotista taivalta.

 

2.2. 15 – vuotta takana – millaista työelämäntutkimusta tarvitaan tulevaisuudessa? Työelämän tutkimus- lehti monitieteisenä työelämän ja -yhteiskunnan keskustelufoorumina – Symposium

[SYMPOSIUM PERUTTU]

 

2.3. Työelämäkritiikki ja kriittinen työelämätutkimus
Ilkka Pirttilä, Itä-Suomen yliopisto & Tampereen yliopisto

Työryhmäehdotus työelämän tutkimuspäivien 2018 työryhmäksi: Työelämäkritiikki ja kriittinen työelämätutkimus

Klassisessa filosofiassa järjenkäytön ydinmehua oli kritiikki ja halu vastata seuraaviin kysymyksiin: 1) Miten elää? 2) Miten elää hyvin? ja 3) Miten elää paremmin? Jos sinua kiinnostaa se, miten suhteuttaa nämä kysymykset työelämään ja sen tutkimiseen, niin osallistu tähän työryhmään ja puntaroi kysymyksiä. 1) Miten tehdä ja tutkia työtä? 2) Miten tehdä ja tutkia työtä hyvin? ja 3) Miten tehdä ja tutkia työtä paremmin?

Työryhmään sopivat esitykset voivat painottua joko työelämän kritiikkiin, työelämätutkimuksen kritiikkiin tai näiden (työelämän ja sen tutkimuksen yhteiseen) kritiikkiin. Tarkastelujen fokus voi olla yksilössä, yhdessä työpaikassa, toimialassa tai Suomen, EU:n sekä koko maailman työelämän tasoissa tai yhtäaikaisesti vaikkapa näissä kaikissa. Täten sekä mikro- että makrotarkastelut käyvät. Esitysten moni- ja poikkitieteellisyys (esim. sosiologia, taloustiede ja poliittinen taloustiede ym.) olisivat myös tervetulleita.

Työelämäkritiikin relevantteja teemoja ovat esimerkiksi hyvän ja huonon työelämän määrittelyt ja itse työelämän kehitystä arvottavat väitteet. Huononeeko vai paraneeko työelämä? Mitä tuottavuuden kasvu merkitsee työelämän kehityksen kannalta. Millä tavoin kestävä kehitys on työlle ja elämälle hyvä asia?

Toivottavaa olisi, että työryhmä toimisi yhtenä kimmokkeena aktivoida työelämätutkimuksen kohdistuvaa itsekriittistä keskustelua ja tutkimusta. Tästä intressistä kehkeytyvät vaikkapa seuraavat kysymykset: Miten työelämätutkimus voi tutkia tai jopa perustella työtä (ja elämää) koskevia arvoja? Millä tavalla toimintatutkija voi arvostella kehitettävää työorganisaatiota ja työn tekijöiden työtapoja? Millainen on ja tulisi olla tutkimuksen ja politiikan suhde? Millaisten eri väristen silmälasien avulla työelämätutkijat katsovat työtä, taloutta ja yhteiskuntaa ja miten tämä vaikuttaa siihen peiliin, jonka he tarjoavat työelämästä lukijoilleen? Miten työelämätutkimuksen rahoittajat ja tilaajat vaikuttavat tutkimuksen ideologiseen luonteeseen? Kuinka itsenäisesti yksittäinen työelämäntutkija voi päättää tutkimuksensa ongelmanasettelusta vai joutuuko tutkija vain etsimään keinoja ylhäältä annetuille päämäärille, kuten vaikkapa tuottavuuden lisääminen tai työurien pidentäminen? Miten työelämätutkimuksen suhteutuu vallitseviin työelämän rakenteisiin ja toimintoihin: sopeutuako, uudistaako vaiko kumotako nykytila ja sen ”tosiasiat”? Ollako kyynisiä realisteja vaiko vaihtoehtoja etsivä utopisteja?

Tämä työryhmä tekee aikalaisdiagnoosia työelämäkritiikistä ja kriittisen työelämätutkimuksesta. Pentti Haanpään yksi romaanihenkilö arvioi aikansa kirjallisuutta seuraavasti:

”Mutta olenhan joskus lukenut, että kirjallisuus on ajan peili. Nyt te kynämiehet kirjoittelette iloisia ja mitään sanomattomia juttuja, käsittelette vanhoja ja olleita asioita. Mitä me teemme sellaisilla peileillä, josta ei näe naamaansa.”

Mitä näkyy kriittisen työelämätutkimuksen peilistä?

Oman tutkimuksen lähtökohtien, analyysiprosessin tai tulosten esittelyjen lisäksi kaikki uudet ja kokeilevat esitystavat (kuten vaikkapa video tai esitys, joka kokonaisuudessaan rakentuu dialogiin työryhmäyleisön kanssa) ovat tervetulleita; sillä ehdolla, että ne mahtuvat yhdelle esitykselle annettuun aikatauluun (kenties 30 minuuttia).

PS1: Työryhmä rakentuu esitysten ja – ennen kaikkea – keskustelun pohjalle ja siihen tullee arviolta 6-10 esitystä ja kokonaisuudessaan 15-30 osallistujaa.

 

 

2.4. Vertaileva tutkimus – menneisyys, nykyisyys, tulevaisuus
Armi Mustosmäki, Jyväskylän yliopisto ja Tiina Saari, Tampereen yliopisto

Työryhmässä käsitellään tutkimuksia, joissa vertaillaan työelämän eri ilmiöitä kansainvälisesti. Globalisaation ja kansallisvaltion aseman muutoksen on nähty tarjoavan kasvualustan vertailevalle tutkimukselle. Vertailevan tutkimustiedon kysyntää on lisännyt erityisesti kansainvälisten organisaatioiden, kuten EU:n, OECD:n ja ILO:n tarve saada tietoa eri maiden kehityksestä, maiden välisistä eroista ja politiikan vaikutuksista. Politiikassa puhutaankin yhä enemmän tutkimustietoon perustuvasta päätöksenteosta. Vertailevan tiedontarpeen taustalla voi olla best practice-ajattelu, eli ajatus siitä että menestyjiltä voitaisiin oppia parhaita käytäntöjä ja siirtää oppeja kontekstista toiseen.

Vertaileva tutkimus jaetaan usein kahteen metodologiseen lähestymistapaan: muuttujaorientoituneeseen ja tapausorientoituneeseen. Muuttujaorientoitunut tutkimus perustuu tilastollisiin aineistoihin ja/tai instituutioita koskeviin tietoihin, kun taas tapausorientoitunut tutkimus syventyy pieneen määrään uniikkeja tapauksia. Myös erilaiset regiimivertailut ja poikkikulttuuriset laadulliset vertailut lukeutuvat mahdollisiin lähestymistapoihin. Erilaisiin lähestymistapoihin liittyy myös erityisiä teoreettisia keskusteluja: tutkitaanko ilmiöitä uusinstitutionaalisiin, työprosessi- vai segmentaatioteoreettisiin perinteisiin nojautuen -vai jotenkin muuten.

Työryhmä on avoin erilaisille tiedonintressin, metodologian ja teoriapohjan omaaville vertaileville esityksille. Työryhmään ovat tervetulleita esitykset, joissa tarkastellaan vertailevasta näkökulmasta esimerkiksi työoloja ja työhyvinvointia, työelämän tasa-arvoa, työmarkkinoita ja niiden toimivuutta, tai työvoimapolitiikkaa. Kutsumme myös vertailevien tutkimusten ja metodologioiden mahdollisuuksia, rajoja ja yhteentörmäyksiä pohtivia esitykset. Mikä on vertailun mieli? Mitä vertailuissa jää piiloon? Mikä on vertailevan tutkimuksen tulevaisuus?

Paperit voivat esitellä joko tekeillä olevia tai valmiita tutkimuksia. Myös tutkimussuunnitelmat (esim. väitöskirjojen) ovat tervetulleita.  Esitykset voivat olla suomeksi tai englanniksi.