(Työryhmän aikataulun näet klikkaamalla työryhmän nimeä)

 

3.1. Työelämän erilaiset yrittäjyydet
Anu Järvensivu, Jyväskylän yliopisto ja Monika von Bonsdorff, Jyväskylän yliopisto

Yrittäjyyden ja yrittäjämäisen työn on pitkään ennakoitu olevan nousussa. Yrittäjyyden lisääminen on niin ikään nostettu yhdeksi keskeisimmistä tavoista lisätä tuottavuutta ja hyvinvointia yhteiskuntaan. Yrittäjyyden on toivottu materialisoituvan niin palkansaajien piirteiksi kuin rohkeiksi start-upeiksi. Vaikka yhteiskunnan instituutiot ja säännökset lähtevät työtä tekevien jaottelusta kahteen luokkaan, yrittäjiksi ja palkansaajiksi, rajaviiva yrittäjän ja palkansaajan välillä näyttäisi käytännössä käyvän yhä häilyvämmäksi. Ihmisten yritteliäisyys huojuttaa yrittäjyyden institutionaalisia rajoja.

Yrittämisen kokonaisvaltaisen edistämisen turvaamiseksi käynnistettiin alkuvuodesta 2018 Suomen ensimmäisen yrittäjyysstrategian valmistelu nimeämällä työhön selvitysmiehet. Myös yrittäjyysstrategiassa joudutaan ottamaan kantaa sen alle asettuvista työnteon muodoista. Tällä hetkellä kasvutrendit näkyvät sivutoimiyrittäjien ja itsensätyöllistäjien määrissä. Molemmat haastavat kahtiajakoa yrittäjiin ja palkansaajiin. Niin ikään palkkatyöhön on monien kohdalla tullut yrittäjämäisiä piirteitä esimerkiksi projektimaisen työn lisäännyttyä. Sen sijaan ehkä hankalimmin luokiteltavaksi osoittautuneen alustoilla tehtävän työn arvioidaan olevan vielä vähäistä, joskin sen laskeminen ja tilastointi on osoittautunut vaikeaksi.

Tässä työryhmässä pohditaan työelämän erilaisia yrittäjyyksiä, niiden institutionaalisen sijoittamisen problematiikkaa ja tutkimisen metodologisia haasteita ja ratkaisuja. Tervetuloa esittelemään tutkimusta yrittäjistä, itsensätyöllistäjistä tai alustatyöntekijöistä. Työryhmään toivotetaan tervetulleiksi niin empiiriset kuin teoreettiset paperit. Mukaan mahtuvat varsinaisten yrittäjyystutkimusten ohella myös palkkatyön yrittäjämäisiin piirteisiin kohdistuvat esitykset. Tutkimusten ohella tervetulleita ovat yhteiskunnallisista tarpeista nousevat esitykset.

Tavoitteenamme on herättää ja käydä keskustelua uudenlaisista yrittäjyyksistä, yrittäjyyden moninaisista muodoista sekä yrittäjyyden, palkkatyön, eläkkeellä olemisen, työttömyyden ja opiskelun rajapinnoista. Keskustelu pohjaa osallistujien lähettämiin abstrakteihin ja työryhmäesityksiin. Esitysten ja käytyjen keskustelujen pohjalta työryhmän vetäjät toimittavat lyhyen koosteen, joka julkaistaan ja esitellään keskeisille yhteiskunnallisille sidosryhmille, kuten ammattijärjestöille, Suomen yrittäjille, keskeisille ministeriöille ja Suomen yrittäjyysstrategian kehittäjille. Näitä tahoja kutsutaan myös mukaan työryhmään. Esityksissä toivotaan huomioitavan yhteiskunnalliset johtopäätökset, mutta tämä ei ole välttämätöntä.

 

3.2. Yrittäjyyden ilmastonmuutos – Mikroyrittäjyys ja yrittäjyyden monimuotoisuus
Anna-Mari Simunaniemi, Oulun yliopisto ja Riitta Forsten-Astikainen, Oulun yliopisto

tutkijatohtori Anna-Mari Simunaniemi
anna-mari.simunaniemi@oulu.fi
projektitutkija Riitta Forsten-Astikainen
riitta.forsten-astikainen@oulu.fi

Mikroyrittäjyyden tutkimusryhmä MicroENTRE
Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti

Työryhmään odotetaan osallistuvan eri tieteenaloilta sekä työelämään liittyvistä sidosryhmistä tutkijoita ja asiantuntijoita, jotka ovat kiinnostuneita erityisesti yrittäjyyden monimuotoisuudesta (mikroyrittäjät, itsensätyöllistäjät, osa-aikayrittäjät, kevytyrittäjät jne.) osana nykyistä ja tulevaa työelämää ja yrittäjyyskenttää. Lisäksi osallistujiksi toivotaan yrityskehittäjiä sekä yrittäjyyskasvatuksen parissa toimivia tutkijoita ja asiantuntijoita. Esitykset voivat olla joko valmiita tutkimuksia tai vasta kehitteillä olevia tutkimusaihioita ja ideoita. Olemme jakaneet työryhmän aihealueet kolmeen alateemaan: 1) monimuotoinen yrittäjyys ja yrittäjyyskasvatus, 2) mikroyritysten kasvuhalukkuus sekä 3) mikroyritysten ominaispiirteet ja toimintaedellytykset.

1. Monimuotoinen yrittäjyys ja yrittäjyyskasvatus
Suomessa noin 95% yrityksistä on alle 10 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä. Samaan aikaan itsensä työllistäminen erilaisilla yrittäjämäisillä tavoilla lisääntyy. Työelämän muutoksen myötä perinteisesti tiukka rajanveto työntekijän ja yrittäjän roolien välillä hälvenee. Työryhmässä etsimme vastauksia ja ideoita mm. seuraaviin kysymyksiin:
• Millaisia ovat uudet yrittäjämäiset tavat vs. perinteinen yrittäjyys?
• Mitkä tekijät houkuttavat uuden tyyppiseen yrittäjyyteen?
• Minkälaisia ovat tulevaisuuden polut yrittäjyyteen ja yrityksen johdossa?
• Miten voidaan tukea erityisesti nuorten halukkuutta ryhtyä yrittäjäksi?
• Millaista yrittäjyyskasvatusta tarvitaan oppilaitoksissa eri koulutusasteilla?
• Miten uudet yrittäjämäiset työtavat mahdollistavat kasvun ja mitä se merkitsee näiden toimijoiden itsensä näkökulmasta?

2. Mikroyritysten kasvuhalukkuus
Suomessa tutkijat ja päättäjät ovat kiinnostuneita erityisesti nopeasti kasvavista yrityksistä, mutta varsinaisiksi kasvuyrityksiksi luokiteltavia yrityksiä Suomessa on hyvin vähän. Tutkimusten mukaan suurin osa pienistä yrityksistä tai yrittäjämäistä työtä tekevistä ei itse asiassa ole kiinnostuneita liiketoiminnan ekonometristen mittareiden mukaisesta kasvamisesta kuten henkilöstömäärän kasvattamisesta. Kasvuhalukkuuden ensisijaisena tavoitteena ei välttämättä ole taloudellinen tulos vaan esimerkiksi yrittäjän mahdollisuus säilyttää kokonaisuus hallinnassaan, yrityksen riippumattomuus ja kyky selviytyä kriiseistä. Yrityksen kasvua pitäisikin määritellä, mitata ja tutkia yrittäjien kannalta mielekkäillä ja relevanteilla tavoilla. Empiiriseen aineistoon perustuvan kasvututkimuksen tulisi keskittyä niihin kasvun näkökulmiin, jotka ovat yrittäjälle olennaisia. Yritysten toimintaympäristön vahvistamiseksi ja yrityksille suunnattujen tukipalveluiden kehittämiseksi on tarpeen tuottaa lisätietoa niistä tapahtumista, jotka vaikuttavat yritysten kasvuun ja kehitykseen. Työryhmässä etsimme vastauksia ja ideoita mm. seuraaviin kysymyksiin:
• Mitä kasvu ja tuottavuus tarkoittavat pienissä yrityksissä?
• Onko yrittäjien oma käsitys kasvuhalukkuudesta tai sen puutteesta sama kuin tutkijoiden tai yhteiskunnallisten päätöksentekijöiden?
• Mitä toimia vaaditaan, että pieni yritys haluaa kasvaa ja lisätä tuottavuuttaan?
• Mitä toimia vaaditaan, että pieni yritys voi kasvaa ja lisätä tuottavuuttaan?

3. Mikroyritysten ominaispiirteet ja toimintaedellytykset
Mikroyritykset esitetään sekä tutkimuksissa että julkisessa keskustelussa joustavina, ketterinä ja sopeutuvina toimijoina, mutta toisaalta empiiristen havaintojen perusteella yrittäjät itse eivät välttämättä koe asiaa samalla tavoin. Mikroyrittäjät ja itsensätyöllistäjät vertaavat usein toimintaedellytyksiään itseään isompiin yrityksiin. Työryhmässä etsimme vastauksia ja ideoita mm. seuraaviin kysymyksiin:
• Mitä tutkimusten mukaan ovat mikroyritysten ja mikroyrittäjyyden erityispiirteet?
• Miten mikroyritystä johdetaan – tai tulisi johtaa – verrattuna isompiin yrityksiin?
• Kuinka isot yritykset näkevät pienet yritykset toimijoina ja sidosryhmäkumppaneina?
Työryhmässä esiteltävistä tutkimuksista lähetetään etukäteen abstrakti, joiden perusteella valitaan esitykset työryhmään. Työryhmäesitysten pituus on 20 minuuttia ja yhdessä keskustelu 10 minuuttia. Session lopuksi työryhmän vetäjien yhteenveto esitysten ja keskusteluiden pohjalta.

 

3.3. Tuottavaa yrittäjyyttä kestävästi/kestämättömästi [TYÖRYHMÄ PERUTTU]