(Työryhmän aikataulun näet klikkaamalla työryhmän nimeä)

 

5.1. Työelämän vuorovaikutus
Sanni Tiitinen, Tampereen yliopisto ja Aija Logren, Tampereen yliopisto

Työelämän arki on täynnä erilaisia vuorovaikutustilanteita: työntekijä saa esimieheltään palautetta tekemästään työstä, tiimi työskentelee yhteisen projektin parissa, ammattilainen selvittelee asiakkaan tilannetta yhdessä tämän kanssa ja johtaja vetää alaisilleen jokaviikkoisen palaverin. Näiden virallisesti työhön liittyvien kohtaamisten lisäksi kollegat vaihtavat kuulumisia epävirallisesti käytävällä törmätessään ja lounaan ääressä. Työelämän vuorovaikutustilanteet kietoutuvat olennaisesti niin yksilöiden hyvinvointiin kuin työn sujuvuuteen ja tuloksellisuuteenkin.

Tässä työryhmässä syvennytään työelämän vuovaikutustilanteisiin sosiaalitieteellisestä näkökulmasta. Kutsumme työryhmään esityksiä empiirisistä tutkimuksista, jotka voivat tarkastella työelämän vuorovaikutusta esimerkiksi seuraavista näkökulmista: millaisia vuorovaikutusprosesseja ja -käytäntöjä työelämän tilanteista on tunnistettu, millaisia kokemuksia ja näkemyksiä tutkittavilla on työelämän vuorovaikutuksesta, ja millaisia vaikutuksia erilaisilla vuorovaikutustavoilla on työpaikoilla koettavaan hyvinvointiin tai työpaikan tuottavuuteen. Työelämän vuorovaikutusta voidaan esityksissä tutkia monenlaisissa konteksteissa ja muun muassa seuraavien sisällöllisten teemojen kautta: ammattilaisen ja asiakkaan välinen vuorovaikutus, työyhteisön jäsenten keskinäinen vuorovaikutus työtehtävissä tai epävirallisissa tilanteissa, tiedonkulkuun tai jaettuun päätöksentekoon liittyvät vuorovaikutusprosessit.

Tervetulleita ovat niin valmiiden kuin meneillään olevienkin tutkimusten sekä pro gradujen esittelyt.

 

5.2. Ryhmä- ja tiimityöskentelyn merkitys työelämän tuottavuudessa
Mitra Raappana, Jyväskylän yliopisto ja Tomi Laapotti, Jyväskylän yliopisto

Tessa Horila, FM, tiedottaja/Jyväskylän Kesä; tuntiopettaja/Jyväskylän yliopiston kielikeskus
Tomi Laapotti, FM, väitöskirjatutkija/Jyväskylän yliopisto
Eveliina Pennanen, FT, muutoksen tekijä/Ellun Kanat
Mitra Raappana, FM, yliopistonopettaja/Jyväskylän yliopisto

Ryhmät ovat oleellisia linkkejä yksilö- ja organisaatiotason prosessien välillä. Ryhmissä konstituoidaan organisaatiota ja sen keskeisiä ilmiöitä, kuten yhteisöä, suhteita, päätöksiä, innovaatioita, johtajuutta ja organisaatiokulttuuria. Toisaalta organisaatioiden normit, kulttuuri ja käytänteet vaikuttavat siihen, mitä ryhmissä tapahtuu ja miten niissä toimitaan. Merkittävä osa työelämän vuorovaikutuksesta tapahtuu erilaisissa ryhmissä tai ryhmätilanteissa. Ryhmätyöskentelyn avulla on tavoiteltu organisaatioiden kilpailukyvyn lisäämisen ja työtehon lisäksi esimerkiksi työntekijöiden työhön sitouttamista ja työhyvinvoinnin lisääntymistä. Tiimejä pidetään usein mahdollisuutena tuoda yhteen monipuolista osaamista ja asiantuntemusta ja lisätä työn laatua ja tuottavuutta. Näin ollen tiimeissä ja ryhmissä toimimisen tarkastelu ja kehittäminen ovat merkittävässä osassa inhimillisen työelämän ja kestävän tuottavuuden rakentumisessa.

Työskentely erilaisissa ryhmissä ja tiimeissä on vakiintunut osaksi työelämää, ja ryhmätyöskentelyn hyödyt on laajalti tunnistettu. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että tiimityöhön liitettyjä hyötyjä tavoitellaan joskus tietämättä riittävästi työelämän ryhmätyöskentelyyn liittyvistä ilmiöistä ja tekijöistä tai siitä, mitä onnistuminen ryhmätyöskentelyssä edellyttää. Olisi niin organisaatioiden kuin työntekijöiden etu, että osattaisiin hyödyntää ryhmissä ja tiimeissä piilevä potentiaali. Tässä työryhmässä pohditaan tutkimusperustaisesti mutta käytännönläheisesti ryhmien ja tiimien onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä, erityisesti viestinnän ja vuorovaikutuksen näkökulmasta.

Tämän työryhmän työskentelytapana ovat puheenvuorot ja niistä käytävä yhteinen keskustelu. Työryhmään toivotaan esitelmäehdotuksia työelämän ryhmiä ja tiimejä tutkineilta sekä kehittämis- tai valmennustyötä tekeviltä. Esitelmät voivat olla teoreettisia, empiiriseen tutkimukseen perustuvia, metodologisia tai käytännön kehittämistyöstä johdettuja. Esitelmäehdotusten teemojen tulee kytkeytyä ryhmiin tai ryhmätilanteisiin ja esitelmäehdotukset voivat käsitellä esimerkiksi:

–                           tuloksellisuutta tai tehokkuutta
–                           johtamista (ryhmässä tai ryhmänä)
–                           teknologiavälitteisyyttä
–                           päätöksentekoa tai ongelmanratkaisua
–                           ryhmien hajautuneisuutta
–                           ryhmiä osana organisaatiota
–                           itseohjautuvuutta
–                           identiteettiä
–                           luovuutta
–                           kokouksia
–                           suhteita tai koheesiota
–                           taitoja tai osaamista

 

5.3. Kirjallistuva viestintä: mitä se merkitsee työlle ja työntekijälle, mitä asiakkaalle tai potilaalle?
Piia Mikkola, Vaasan yliopisto ja Ulla Tiililä, Kotimaisten kielten keskus

Työryhmäkoordinaattorit:
Piia Mikkola piia.mikkola@uwasa.fi
Ulla Tiililä ulla.tiilila@kotus.fi

Suuri osa työstä millä hyvänsä alalla on kieli- ja tekstityötä. Teknologisen kehityksen myötä sähköisiä ja paperisia dokumentteja on mahdollista tuottaa rajattomasti. Tämä heijastuu organisaatioiden arkeen: kohtaamisiin ja vuorovaikutukseen. Kokouksessa seurataan esityslistaa, työhaastattelussa tarkastellaan hakijan toimittamia kirjallisia dokumentteja ja kehityskeskustelussa edetään keskustelulomakkeen aihepiirien mukaisessa järjestyksessä. Tekstejä tehdään paljon sielläkin, missä työn ydintä on ihmisten kasvokkainen kohtaaminen, kuten sosiaali- ja hoitotyössä.

Työryhmä tarjoaa kielitieteen näkökulmia tekstin- ja vuorovaikutuksen tutkimukseen. Työryhmän esityksissä tuodaan näkyväksi kieli- ja tekstitöitä, niiden piirteitä, suhdetta toisiinsa ja asemaa työssä. Verbaalisten tuotosten ohella kielenkäyttöä ja tekstejä tarkastellaan toiminnan ja prosessien ja niihin osallistuvien toimijoiden näkökulmasta. Näiden kautta tuodaan esille työelämän käytäntöjen tuottavuutta, kestävyyttä ja inhimillisiä aspekteja.

Toiseksi työryhmässä pohditaan kieli- ja tekstityön kehityksen suuntaa. Esimerkiksi digitalisaatio näyttäytyy organisaatioiden asiakkaille pitkälti asioinnin kirjallistumisena, kasvokkaisten ja suullisten kohtaamisten vähentymisenä. Digitalisoinnin on katsottu monella tapaa tehostavan työprosesseja. Sähköinen asiointi on ajasta ja paikasta riippumatonta, ja se sujuvoittaa esim. byrokratiatyötä.

Ryhmän kolmas fokus nouseekin kieli- ja tekstityön vaikutuksesta työn tuottavuuteen ja tehokkuuteen. Kirjallistuminen voi tehostaa prosesseja, mutta se voi muodostaa myös ongelmia ja jännitteitä esimerkiksi ns. ihmistyössä. Hallitsemattomasti lisääntyneet tekstityöt eivät enää palvele näiden töiden perustehtävää eivätkä ole siitä näkökulmasta tuottavia. Toisaalta vaikeasti mitattavassa ihmistyössä työn tuottavuuden mittareina käytetään juuri tekstejä. Tuottavuusvaikutusta voi olla myös sillä, että kirjallinen asiointiprosessi on vaikea ja sulkee ihmisiä palvelujärjestelmän ulkopuolelle ja lisää näin syrjäytymisen riskiä. Syrjäytymiselläkin on hintalappunsa.

Tekstien käyttö ei aina automaattisesti tehosta työelämän vuorovaikutusta, vaan saattaa myös vaikeuttaa sitä. Tutkimuksissa on esimerkiksi osoitettu, että työn suorittamiseen liittyvän tekstin lukeminen vuorovaikutustilanteessa saatetaan tulkita vetäytymiseksi keskustelusta. Jos ihmisten välinen vuorovaikutus häiriintyy tai vaikeutuu kirjallisten tai sähköisten tekstien läsnäolon vuoksi, tällä on väistämättä vaikutuksia kokemuksiin työelämän inhimillisyydestä.

Julkisilla aloilla käytetään myös runsaasti resursseja epäonnistuneen viestinnän paikkaamiseen. Tämä paikkaaminen voi olla sitä, että tehdään ylempää tai muualta tulleita ohjeistuksia ymmärrettäväksi. Se voi olla myös epäselvyyksistä tai huonosta kohtelusta syntyvien ristiriitojen ja väärinkäsitysten selvittämistä tai valituksiin ja muutoksenhakuun reagoimista. Tämän on todettu kuormittavan esimerkiksi muutoksenhakulautakuntia ja tuomioistuimia, joten sillä on selvä vaikutus tuottavuuteen.

Työskentelytapa

Työryhmätyöskentelyn aloittaa lyhyt johdatus ryhmän tematiikkaan ja päivän kulkuun, tämän jälkeen on esitelmien vuoro ja lopuksi pidetään loppukeskustelu. Loppukeskusteluun myös yleisön jäsenet – ja esimerkiksi työelämän toimijat – ovat lämpimästi tervetulleita osallistumaan. Työryhmän esitelmät ovat kestoltaan 15 minuuttia. Keskustelulle ja puhujan vaihdolle on esitysten jälkeen aikaa 10 minuuttia.

Mikkola & Tiililä: Johdatus

Ulla Tiililä: Tekstityö sosiaali- ja hoitoaloilla: huonosti tunnistettu resurssisyöppö

Liisa Raevaara: Sähköisten palvelujen toimivuus: Onko kielenkäytöllä merkitystä?

Piia Mikkola & Liisa Kääntä: Miten digitaalisten materiaalien käyttö heijastuu perehdytysvuorovaikutukseen?

Suvi Honkanen ja Esa Lehtinen: Työntekijöiden ääni organisaation kehittämistyössä: näkökulmana kokouskeskustelut ja niistä kirjoitetut muistiot

Loppukeskustelu

  

5.4. Tunteet kestävän työelämän rakentamisessa
Päivi Hökkä, Jyväskylän yliopisto ja Heini Ikävalko, Jyväskylän yliopisto

Mikä on tunteiden rooli työssä, työssä oppimisessa ja organisaation muutoksessa? Voidaanko tunteiden tiedostamisella, ymmärtämisellä, käsittelyllä ja hyödyntämisellä lisätä organisaation ja henkilöstön kestävää tuottavuutta ja hyvinvointia sekä työelämään osallistumista ja osallisuuden kokemuksia? Vaikka tunteiden merkitys organisaatioissa on enenevässä määrin tunnistettu, puuttuu vielä tutkittua tietoa siitä, minkälaisten mekanismien ja prosessien kautta tunteet organisaatioissa vaikuttavat ja miten niitä voidaan edistää.

Tämän työryhmän tavoitteena on tuoda yhteen tutkijoita, kehittäjiä ja käytännön toimijoita, jotka ovat kiinnostuneita tunteista organisaatioiden ja työelämän tuottavuuden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Toivomme työryhmään mukaan tutkijoita ja työelämän kehittäjiä, joilla on meneillään tai suunnitteilla tutkimuksia tai kehittämishankkeita näihin teemoihin liittyen. Teoreettisia avauksia, empiirisiä tutkimustuloksia tai suunnitteilla olevia tutkimus- tai kehittämishankkeita tarkastelevat esitykset ovat tervetulleita.

Työryhmään hyväksytyt abstraktit esitetään tietyn ajan puitteissa ja jokaiselle esittäjälle on nimetty kommentaattori. Tarkemmat työskentelyohjeet lähetetään osallistujille hyväksymisen jälkeen.

Työryhmän järjestää Työsuojelurahaston rahoittama “Tunnetoimijuus organisaation muutoksessa” (TUNTO) hanke.