(Työryhmän aikataulun näet klikkaamalla työryhmän nimeä)

 

6.1. Mikä haastaa ja ylläpitää työhyvinvointia tämän päivän työelämässä?
Jaana Minkkinen, Tampereen yliopisto, Heidi Tsupari, Jyväskylän yliopisto ja Elina Auvinen, Jyväskylän yliopisto

Työryhmän kuvaus:

Työelämässä muutokset ja epävakaistuminen vaikuttavat työelämän inhimillisyyteen ja organisaatioiden tuottavuuteen. Esimerkiksi työn tekemisen tehostuminen sekä ajallisen ja paikallisen joustavuuden lisääntyminen asettavat työntekijöille uusia haasteita, jotka voivat sekä innostaa mutta myös heikentää työssä jaksamista ja siitä palautumista. Työhyvinvoinnin kannalta olennaisia teemoja ovat esimerkiksi erilaiset koetut voimavarat, kuten työn hallinta, persoonallisuuden voimavarat ja eettinen organisaatiokulttuuri. Miten sovittaa yhteen tuottavuus ja työhyvinvointi? Työryhmämme keskeinen kysymys on ”mikä haastaa ja ylläpitää työhyvinvointia tämän päivän työelämässä?”

Työryhmään ovat tervetulleita erilaisia lähestymistapoja edustavat esitykset. Aihetta voi lähestyä esimerkiksi julkisen tai yksityisen sektorin näkökulmasta sekä erilaisia tutkimusmetodeja hyödyntäen. Aiheet, jotka liittyvät erityisesti tämän vuoden teemaan (”Kestävä tuottavuus ja inhimillinen työelämä”) työhyvinvoinnin näkökulmasta, ovat erityisen tervetulleita! Työryhmää koordinoivat Työ- ja organisaatiopsykologian osaamiskeskittymä WOPC:n tutkijat.

Esityksiä toivotaan esimerkiksi seuraavista teemoista:

Työstä palautuminen, psykologiset tarpeet työelämässä, huolet työelämässä, itsenäisen työn lisääntyminen, työn mielekkyys, hyvinvointia tukevat rakenteet työelämässä, johtamisen merkitys työhyvinvoinnille

Työskentelytapa:

Jokaiselle esitykselle pyritään varaamaan 20 minuuttia (+10 minuuttia yhteiseen keskusteluun). Työryhmä huipentuu esitysten pohjalta käytävään paneelikeskusteluun: ”Miten kohti kestävää tuottavuutta ja inhimillistä työelämää?” Paneelikeskusteluun kutsutaan yhteiskunnallisia vaikuttajia sekä työelämän ja työterveyden asiantuntijoita WOPC:n arvostettujen työelämän tutkijoiden lisäksi.

 

Terveisin työryhmän vetäjät,
Heidi Tsupari ja Elina Auvinen (Jyväskylän yliopisto)
Jaana Minkkinen (Tampereen yliopisto)

 

 

6.2. Aikuisten perustaidot ja osaaminen työelämässä
Kati Tikkamäki, Tampereen yliopisto ja Mika Sihvonen, Tampereen yliopisto

Täysipainoiseen työelämään, koulutukseen ja muuhun sosiaaliseen ja yhteiskunnalliseen elämään osallistumisessa perustaidot ovat keskeisessä roolissa. Perustaidoiksi määritellään tässä yhteydessä lukutaito, numerotaito sekä tietotekniikka- ja viestintätaidot. Näiden taitojen riittävä hallinta on edellytys sekä elinikäisen oppimiselle että tietoyhteiskunnan työ- ja arkielämään osallistumiselle. Ne luovat perustan, jonka pohjalta opitaan eriytyneempiä, mm. erilaisissa töissä tarvittavia taitoja.  Perustaitoja määriteltäessä joudutaan myös miettimään, mitä esimerkiksi on riittävä luku- tai monilukutaito tämän päivän ja tulevaisuuden yhteiskunnassa. Jatkuvasti muuttuvassa ja yhä kiihtyvämmin digitalisoituvassa sekä kestävää tuottavuutta tavoittelevassa työelämässä perustaitojen ja riittävän osaamisen turvaaminen korostuu.

Kansainvälisessä PIAAC (Programme for the International Assessment of Adult Competencies, Survey of Adult Skills) –tutkimuksessa Suomi pärjäsi maavertailussa aikuisväestön taitojen osalta hyvin, mutta suomalaisten keskuudessa taitoerot ovat suuria eri väestöryhmien välillä, etenkin koulutuksen ja iän mukaan tarkasteltuna. Oppimisvaikeudet ovat myös yllättävän yleisiä. Väestöstä 20-25%:lla on jonkinlaisia oppimisvaikeuksia, kuten muun muassa pulmia lukemisessa, kirjoittamisessa, luetun ymmärtämisessä keskittymisessä tai hahmottamisessa.

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 –Suomen rakennerahaston Taito-ohjelman rahoitettujen hankkeiden avulla kehitetään ja juurrutetaan toimintamalleja, joilla edistetään  työhön ja koulutukseen pääsemistä sekä koulutuksessa pysymistä. Lisäksi parannetaan heikot perustaidot omaavien aikuisten taitoja työelämässä pärjäämiseksi.  Tämän väestönosan tarpeisiin vastaaminen on perusteltua ennen kaikkea inhimillisen työelämän, mutta myös kestävän tuottavuuden näkökulmasta.

Työryhmään kutsutaan Taito- ohjelmassa rahoitettujen hankkeiden esityksiä, mutta tämän lisäksi toivotetaan tervetulleeksi muitakin aikuisten perustaitoja, osaamista ja oppimisvaikeuksia koskevia esityksiä. Esitykset voivat olla esimerkiksi hanke-esittelyjä, tutkimus- ja kehittämishankkeissa saavutettujen tulosten esittelyjä tai käytännön esimerkkejä.

 

6.3. Toimintakyky, työkyky ja kyky tulla toimeen. Näkökulmia työmarkkinoiden reunamilta

[TYÖRYHMÄ PERUTTU]

 

6.4. Väkivalta, kiusaaminen ja häirintä työelämässä
Marita Husso, Jyväskylän yliopisto ja Marianne Notko, Jyväskylän yliopisto

Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän erilaiset muodot ovat läsnä työelämässä monilla tavoilla. Yhtäältä väkivallan, kiusaamisen tai häirinnän kohteeksi joudutaan työssä esimerkiksi asiakkaiden tai toisten työntekijöiden taholta. Toisaalta esimerkiksi asiakkaiden kokeman, kohtaaman ja käyttämän väkivallan seurausten kanssa työskennellään paitsi sosiaali- ja terveysaloilla, myös useissa muissa ammateissa, kuten kasvatus- ja palvelualoilla, mediassa tai esimerkiksi poliisin työssä.

Työelämässä kohdattavien väkivallan ja vahingoittamisen muotojen ja niiden seurannaisvaikutuksia koskevan ymmärryksen ja asiantuntijuuden tarve on viime vuosina huomattu monilla eri aloilla. Väkivalta ja sen uhka, kiusaaminen, häirintä, laiminlyönti ja vahingoittavat käytännöt sekä kulttuurin, taiteiden ja journalismin rooli ja suhde väkivaltaan ovat viimeaikoina nousseet esille sekä julkisissa keskusteluissa, sosiaalisessa mediassa että kansallisilla ja kansainvälisillä tieteellisillä foorumeilla. Työryhmässä pohditaan, mitä näkökulmia tulisi ottaa huomioon väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän eri muotojen tutkimuksessa ja työelämän vahingoittavien käytäntöjen kohtaamisessa ja jäsentämisessä?

Työryhmään kutsutaan mukaan esityksiä, joissa käsitellään erilaisia työelämässä kohdattavia väkivallan ja vahingoittamisen ilmenemismuotoja, niiden jäsentämisen ja määrittelemisen tapoja ja niihin puuttumisen mahdollisuuksia. Työryhmään toivotetaan tervetulleiksi sekä teoreettisesti, menetelmällisesti että empiirisesti keskustelevia alustuksia.

 

6.5. Häiritsevä palaute työssä

[TYÖRYHMÄ PERUTTU]

 

6.6. Tunnista ja hallitse kemialliset tekijät – hyödyt työntekijälle, liiketoiminnalle ja yhteiskunnalle
Tarja Kantolahti, Sosiaali- ja terveysministeriö ja Reetta Orsila, Sosiaali- ja terveysministeriö

Vuosina 2018-2019 keskitytään työterveyden ja työturvallisuuden edistämistyössä Euroopan laajuisesti kemiallisten tekijöiden tunnistamiseen ja hallintaan. Työryhmätyöllä vahvistetaan Suomen osaamisen näkyvyyttä myös muualle Eurooppaan. Työryhmään etsitään kemiallisten tekijöiden tunnistamiseen ja hallintaan liittyviä tapaustutkimuksia, tutkimus- ja kehittämishankkeita sekä käytännön esimerkkejä työpaikoilta.

Kemiallisella tekijällä tarkoitetaan yksinään tai seoksessa olevaa alkuainetta tai yhdistettä, sellaisena kuin se esiintyy luonnontilassa ja jonkin työtehtävän yhteydessä tuotettuna, käytettynä tai vapautuneena taikka jätepäästönä riippumatta siitä, onko se tuotettu tarkoituksellisesti vai tahattomasti ja onko se saatettu markkinoille tai ei. Kemialliset tekijät voivat aiheuttaa terveysvaaroja ja ammattitauteja. Prosessien yhteydessä syntyviä kemiallisia tekijöitä ovat esimerkiksi pöly ja höyryt.

 

On tärkeää, että hyvän työympäristön vaikutus tuottavuuteen ymmärretään kaikessa toiminnassa. Osallistujiksi odotetaan alan tutkijoita, opettajia ja opiskelijoita ja asiantuntijoita työpaikoilta ja tutkimus- ja oppilaitoksista sekä työpaikkojen työsuojelu- ja työterveyshuoltohenkilöstöä.

Työryhmä keskittyy siihen, millaisia tuottavuuteen liittyviä vaikutuksia kemiallisten tekijöiden tehokkaalla riskien hallinnalla voidaan saada tai on jo saatu aikaan. Lisäksi työryhmätyöskentelyllä kerätään hyviä käytäntöjä osaksi Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA-virasto) hyvien käytäntöjen kilpailua.