(Työryhmän aikataulun näet klikkaamalla työryhmän nimeä)

 

7.1. Uudistuminen, muutos, dialoginen kehittäminen, tutkimus – Sote muutoskontekstissa
Hannele Laaksonen, TAMK ja Tarja Heinonen, TAMK

Työryhmän lähtökohtana on sosiaali- ja terveysalan uudistumisen tarve ottaen huomioon viimeaikaiset alaa käsittävät tutkimukset, joissa on noussut esille sekä esimiesten että työntekijöiden eettinen kuormittuneisuus. Eri alojen johtajien, mukaan lukien sote—johtajat, eettinen kuormittuneisuus on tutkimusten mukaan esimiestyössä kasvanut, mikä on lisännyt stressin kokemista ja vähentänyt työn imua. Esimiehet ovat kokeneet eettisesti haastaviksi tilanteiksi resurssien käyttöön liittyvät dilemmat sekä taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen ja ylimmän johdon vaatimukset. Resurssien ja toimivaltuuksien puutteiden on todettu olevan eettisen kuormittuneisuuden riskitekijöitä sosiaali- ja terveysalan työpaikoissa myös koko henkilöstön näkökulmasta.

Kaikkien toimialojen viimeinen työolobarometri (2017) osoittaa, että työympäristö ja –ilmapiiri ovat kehittyneet viime vuosina suotuisaan suuntaan, avoimuus työpaikoilla on lisääntynyt ja työntekijöiden tiedonsaanti on parantunut. Henkinen väkivalta ja työpaikkakiusaaminen ovat kuitenkin lisääntyneet merkittävästi, sillä jopa 55% vastaajista koki, että henkistä väkivaltaa ja kiusaamista esiintyy työpaikalla joskus tai jatkuvasti joko työtovereiden, asiakkaiden tai esimiesten taholta.

Sosiaali- ja terveysala tarvitsee kipeästi muutosta ja uudistumista johtamiseen, sillä vanhoilla eväillä ei enää päästä eteenpäin. Esimiehet ovat avainhenkilöitä muutoksen mahdollistamisessa, koska heillä on valta tehdä muutoksia sekä omaan että organisaation tapaan toimia ja ottaa henkilöstö mukaan kehittämiseen. Tarvitaan yhteisöllisyyttä, yhdessä tekemistä ja aitoa dialogia sekä johtamisosaamisen uudistumista valmentavaan ja osallistavaan johtamiseen. Miten johdetaan niin, että syntyy samaan aikaan sekä tuottavuutta että työhyvinvointia? Mikä ovat tehokkaat uudistumisen ja muutoksen avaimet johtamisessa? Miten johtamisen vaikuttavuutta mitataan? Mitä koko henkilöstön kehittämishankkeilla saadaan aikaan ja ovatko vaikutukset pysyviä?

Työryhmään ovat tervetulleita sekä teoreettiset että tutkimukselliset ja käytännönläheiset esitykset liittyen johtamisen ja toimintatapojen sekä kehittämisen uudistamiseen ja muutosten toteuttamiseen erityisesti muuttuvassa sote-kontekstissa.

 

7.2. Työn ja muun elämän muuttuneet rajat johtamisen haasteena


Charlotta Niemistö, Hanken Svenska handelshögskolan ja Suvi Heikkinen, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Kuvaus:

Työn ja muun elämän limittyminen, työn ennakoimattomuus ja sirpaleisuus, työpäivän venyminen, koventunut työkulttuuri, jatkuvat muutokset toimintaympäristössä sekä stressaavat olosuhteet ja työympäristö muuttavat työn ja muun elämän välistä suhdetta. Työn ja muun elämän rajojen hämärtymistä voidaan tarkastella sekä sosiaalisen että inhimillisen kestävyyden käsitteiden kautta. Sosiaalisella kestävyydellä pyritään turvaamaan henkilökohtaisista ominaisuuksista ja elämäntilanteista sekä erilaisista rakenteista riippumatta yhtäläiset mahdollisuudet osallistua työelämään. Inhimillisellä kestävyydellä viitataan työntekijän edellytyksiin säilyttää työssään niin terveytensä kuin työkykynsäkin.

Työn ja muun elämän välisten rajojen tutkimus on usein liitetty vahvimmin työn ja perheen yhdistämisen kysymyksiin. Tällöin työn ja muun elämän rajojen välinen suhde linkittyy voimakkaasti sukupuolittuneisiin hoivavastuisiin. Myös muun työn ulkopuolisen elämän moniulotteinen tarkastelu on kuitenkin nykyisen tutkimuksen mukaan tärkeää. Työn ja muun elämän rajojen hämärtyminen voi tarjota joustavuutta, mutta myös aiheuttaa hyvinvoinnin ja jaksaminen ongelmia. Myös näillä tekijöillä on todettu voivan olla linkki työn tuottavuuteen.

Tässä työryhmässä tarkastellaan työn ja muun elämän rajojen hämärtymistä sekä niiden johtamista ja hallintaa ”uudessa työssä”, muuttuvissa toiminta- ja työympäristöissä ja lisääntyneessä 24/7-taloudessa. Työryhmässä tarkastellaan erityisesti työn ja muun elämän rajoihin liittyvää johtamista, organisaatiokäytäntöjä sekä sitä, miten työn ja muun elämän välisistä rajoista puhutaan ja ei puhuta työelämässä ja organisaatioissa. Työryhmässä pohditaan myös rajojen hämärtymisen mahdollisia seurauksia eri ihmisryhmille sekä näiden vaikutuksia tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin työelämässä. Työryhmään toivotetaan tervetulleeksi uusia avauksia myös tuottavuuskeskusteluun näistä tulokulmista. Teemoja toivotaan tarkasteltavan erityisesti iän, sukupuolen, organisaation eri tasojen ja yksilön (intersektionaalisen) aseman näkökulmista.

Toivotamme tervetulleeksi teoreettiset ja empiiriset paperit eri tieteenaloilta. Työryhmään hyväksyt esitykset esitetään tietyn ajan puitteissa ja jokaisella esittäjällä on nimetty kommentaattori. Työryhmä aloitetaan ja päätetään yhteisellä keskustelulla.

Ystävällisin terveisin työryhmän vetäjät,

Charlotta Niemistö (Hanken, johtamisen ja organisaatiotutkimuksen laitos),
Annamari Tuori (Hanken, johtamisen ja organisaatiotutkimuksen laitos),
Suvi Heikkinen (Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, johtaminen),
Emilia Kangas (Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, johtaminen)

WeAll-hanke
Social and Economic Sustainability of Future Working Life
www.weallfinland.fi

 

7.3. Vastuullisen johtamisen monet muodot
Johanna Kujala, Tampereen yliopisto ja Anna-Maija Lämsä, Jyväskylän yliopisto

Organisaatioiden vastuullisuudella ja sen johtamisella on tärkeä rooli sekä nykypäivän että tulevaisuuden työelämässä. Työelämän muuttuessa myös johtaminen muuttuu ja odotukset organisaatioiden vastuulliselle toiminnalle kasvavat. Kun toimintaympäristön epävarmuus lisääntyy, muutosvauhti kasvaa ja työtahti tiivistyy, vastuullisuus ja eettiset näkökulmat korostuvat. Taloudellisuuden ja tehokkuuden rinnalle tarvitaan monimuotoisia tapoja tarkastella ja arvioida sosiaalisen vastuun muotoja sekä johtamisen onnistumista.

Tässä työryhmässä työelämää tarkastellaan vastuullisen johtamisen näkökulmasta. Mitä vastuullinen johtaminen tarkoittaa? Mikä on sen rooli kestävän tuottavuuden ja inhimillisen työelämän kannalta? Miten vastuullista johtamista voidaan tutkia ja kehittää? Millaisia muotoja vastuullinen johtaminen saa erilaisissa organisaatioissa ja eri toimialoilla?

Työryhmä on jatkoa Työelämän tutkimuspäivillä vuosina 2007–2017 järjestetyille johtamisen teemoja käsitelleille työryhmille, joissa vastuullisuuden ja eettisyyden näkökulmat ovat olleet vahvasti esillä.

Työryhmä toteutetaan työpajamuodossa. Työryhmään hyväksytyn abstraktin pohjalta osallistujat kirjoittavat enintään viiden sivun mittaisen työpaperin, joka jaetaan kaikille työryhmän osallistujille etukäteen tutustuttavaksi. Työpajassa kunkin paperin esittelylle on varattu aikaa noin 5 minuuttia, minkä jälkeen keskustellaan paperin kehittämisestä valmiiksi julkaisuksi. Tarkemmat ohjeet työskentelystä lähetetään osallistujille abstraktien hyväksynnän jälkeen.

Työryhmään ovat tervetulleita erilaisia lähestymistapoja edustavat esitykset. Aihetta voi lähestyä esimerkiksi julkisen tai yksityisen sektorin näkökulmasta sekä erilaisia tutkimusmetodeja hyödyntäen. Työelämän tutkimuspäivien tämän vuoden teeman mukaisesti erityisesti kestävää tuottavuutta, inhimillistä työelämää ja niiden vastuullista johtamista käsittelevät esitykset ovat tervetulleita. Esityksiä toivotaan esimerkiksi seuraavista teemoista:

Vastuullinen johtaminen ja kestävä tuottavuus

Vastuullinen johtaminen ja inhimillinen työelämä

Johtaminen ja luottamus

Johtamisen etiikka

Organisaatiokulttuuri, johtaminen ja vastuullisuus

Vastuullisuus esimies-alaissuhteissa

Vastuullisen johtamisen haasteet

Vastuullinen johtaminen ja organisaation menestys

Vastuullinen johtaminen organisaation ja sidosryhmien välisissä suhteissa

Vastuullisuus työyhteisössä

Vastuullisuuden viestintä

Globalisaation haasteet vastuulliselle johtamiselle

Sosiaaliset innovaatiot

Yhteiskunnalliset yritykset

 

Työryhmän järjestävät yhteistyössä seuraavat hankkeet:

WeAll, Yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kestävä tulevaisuuden työelämä, www.weallfinland.fi

EETTI & INNO: Eettisyys ja innovaatiot yhteiskunnallisissa yrityksissä, http://www.arvoliitto.fi

MORE: Moraalinen intensiteetti ja yhteiskuntavastuu huippu-urheiluorganisaatiossa, https://morehanke.wordpress.com/

Twitter suomalaisten pörssiyritysten johtajien viestintävälineenä (Liikesivistysrahaston rahoitus)

 

Työryhmäkoordinaattorit:

Johanna Kujala, Tampereen yliopisto

Anna-Maija Lämsä, Jyväskylän yliopisto

Elina Riivari, Jyväskylän yliopisto

Soilikki Viljanen, EBEN Suomi ry